Skip to content

Verot eivät aja yrityksiä konkurssiin

Aika montaa yritystä olen päässyt seuraamaan läheltä tai vähän kauempaa enkä ole törmännyt yhteenkään jossa verot olisivat konkurssin syy.  Toki on niitä, jotka verottaja on hakenut konkurssiin mutta vasta pitkällisten ja suurien maksuviiveiden jälkeen.  Syyt konkurssiin ovat kuitenkin ihan muualla kuin verottajassa.

Ylivoimaisesti suurin osa veroista maksetaan vasta jälkikäteen eli sitten kun tulo on saatu.  Esimerkiksi arvonlisäveron saa vähentää pian sen jälkeen kun kulu on syntynyt.  Suuri osa aloittavista yrityksistä saa alv-palautusta ihan rahana tilille.  Myynnin arvonlisäveron maksamiselle on aikaa 1,5 kuukautta eli  raha on saatu asiakkaalta ennen kuin vero pitää maksaa; ellei myyjä ole antanut ylipitkiä maksuaikoja asiakkailleen.  Arvonlisäverovelka on lähes aina yrityksen oma virhe eli asiakkailta saatu raha on tuhlattu kokonaisuudessaan eikä edes alvin osuutta ole säilytetty.

Liian suuriin ennakkoveroihin saa hakemuksesta muutoksen.  Niitäkään ei siis tarvitse maksaa etukäteen ellei halua.  Lisäksi verottaja on kokemukseni mukaan varsin joustava maksuehdoissa ja verovelkoihin saa maksujärjestelyillä pitkänkin maksuajan.

Palkoista pidätetty ennakonpidätys ja sotumaksu ovat toki sellaisia verottajalle tilitettäviä rahoja, joihin ei välttämättä ole saatu tulorahoitusta.  Jos tuloja ei ole mutta palkkoja on, niin yritys on tehnyt virhearvioinnin palkatessaan työntekijöitä joille ei ole laskutettavaa työtä.

Yrityksen huono menestys on yrittäjälle ikävä juttu.  Ruikuttamisen sijaan on parempi katsoa peiliin ja miettiä liikeideaansa, ratkoa omien tuotteiden tai palveluiden huonoa menekkiä sekä hoitaa saamisten perintä tehokkaasti.  Oikea ”syyllinen” harvoin löytyy kovin kaukaa.

Pekka Partanen

 

Mainokset

Hallintoalamaisesta asiakkaaksi

Pääsimme toisella yrittämällä mukaan verohallinnon asiakasraatiin.  Idea on käydä keskustelua verohallinnon palveluista, järjestelmistä ja tietyistä menettelyistä.  Pääsemme antamaan etukäteen palautetta määrätyistä järjestelmäuudistuksista.   Ensimmäiset raadit toimivat 2013-2015 ja nyt toinen kierros on vuosille 2016-2018.  Jäseniä on kaikkiaan 57 eri puolilla maata.

Kuulostaa hienolta.  Ensimmäisen tapaamisen perusteella on vaikea sanoa mitään varmaa mutta ainakin meitä kuunneltiin.  Jää nähtäväksi, toteuttaako verottaja toivomuksiamme.  Vuorovaikutus on joka tapauksessa askel hallintoalamaisuudesta kohti asiakkuutta.  Kolleegojen tapaaminen ja heidän kokemustensa kuuleminen on aina hyödyllistä.

Osa nyt esitellyistä muutoksista vaikuttaisi vähän näennäisiltä lomakkeen tai raportin nimenmuutos-tyyppisiltä.  Toivottavasti jatkossa tulee myös aidosti sisällöllisiä asioita esiin; toki me tilitoimisto-ihmiset yritimme niitä jo nostaa keskusteluun.  Ettei ainoa käteen jäävä asia olisi kahvikupillisen muodossa saatu ”veronpalautus”.

verokuva

(kuvituskuva, ei veronpalautus)

Pekka Partanen

 

 

Ei kaikkia munia samaan koriin

Perustamisesta lähtien BigBagin toimintaidea on ollut se, että teemme vain sähköistä taloushallintoa ja teemme sitä vain Procountorin ohjelmistolla. Hyvin on tämä idea kantanut meitä! Ohjelma on toiminut ja olemme saavuttaneet taloushallintoon sitä tehokkuutta , mistä aikanamme haaveilimme.

Teen vielä joitakin opetuskeikkoja ja siksi olin puhumassa kannattavasta yritystoiminnasta johdon assistenteille. Sydämestäni taas siellä paasasin. Taisin mainita meidän liikeideastamme ja sitten myös siitä, kuinka liian moni yritys on joutunut vaikeuksiin nojatessaan liikeideassaan yhteen tuotteeseen, yhteen toimittajaan, yhteen asiakkaaseen tai yhteen kapeaan toiminta-ajatukseen. Pitää olla ketterä, katsella ympärille ja olla valmis muuttamaan suuntaa. Tähän yksi opiskelija tuumasi: etkö sinä juuri kertonut käyttäväsi vain yhtä ohjelmistoa. Piste hänelle, hän oli kuunnellut luentoani.

Kun on löytänyt hyvän kumppanin, hyvän toimittajan tai hyvän asiakkaaan, niin ei siinä ehkä tule mieleen vilkuilla muita, mahdollisesti parempia. ”Älä tee niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon”, vanha sanonta ja siitä on syytä ottaa opiksi. Päätin siirtää yhden munan munakorista ja lähteä tutustumaan myös toiseen taloushallinnon ohjelmaan. Tutustuakseni mitä on markkinoilla, oppiakseni jotain uutta ja saadakseni uuden mielenkiintoisen asiakkaan. Ehkä hänellä on jotain uusia ajatuksia, koska hän on valinnut kumppanin toisin kuin minä. Kasvaakseen kannattaa tavata erilaisia tyyppejä kuin mitä itse on.

Heidi Kekkonen

Älä rakenna myydäksesi

Yritystä nimittäin, omakotitalon ehkä.  Entisessä elämässäni pääsin osallistumaan aika moneen yrityskauppaan ostajan roolissa.  Nykyisessä elämässä apuna ja tukena – joskus myyjälle ja joskus ostajalle.  Luultavasti en pääse nauttimaan myyjän roolista, veikkaan että kun on aika luopua omasta yrityksestä se tapahtuu muulla tavalla.  Saapa nähdä.

Muutama kauppa on jäänyt tekemättä siksi, että myyjä eli yrittäjä rakastaa elämäntyötään niin paljon ettei suostu rationaaliseen hinnan määrittelyyn.  Muutama siksi, että yritys on perustettu myytäväksi eikä sen toiminta kestäkään tarkempaa asiantuntijan syyniä.  Tämä on ollut oma kokemukseni ja aiemmin hehkuttamani kirja ”Menesty yrittäjänä” by Antti Sekki ja Mika Niemi toteaa juurikin noin.

Kirjaan haastateltu sarjayrittäjä Taneli Tikka sanoo: ”On aivokuollut ajatus rakentaa yritystä tietoisesti myytäväksi…hyvät yrityskaupat eivät synny myytäväksi tarkoitettuja kulisseja pystytellessä.”

Rakennetaan siis toimivia, hyviä yrityksiä omaksi iloksi ja elannoksi.  Exit tulee jos on tullakseen.

Pekka Partanen

Pakollista lukemista yrittäjille.

Tässä keväällä ilmeistyi Antti Sekin ja Mika Niemen kirjoittama kirja ”Menesty yrittäjänä -68 käytännön ohjetta ”.  Joopajoo, ajattelin ensin.  Onhan noita kirjoitettu niin yrittämiseen kuin ties mille elämän alalle.  Luettuani muutaman sivun oli pakko todeta, että nyt onkin herroilla oikeasti asiaa ja ymmärrettävässä muodossa.  Käytännön kokemuksiin on haettu tieteellistä näyttöä ja tukea.  Suosittelen kaikille yrittäjille ja sellaiseksi aikoville.

Muutama omakin ajatus ja kokemus sai tukea tästä opuksesta. Näistä kirjoittelen pikku stooreja ja lainauksia kesän mittaan.

Pekka Partanen

Antin kirja

Syrjähyppyjä

Syrjähyppyjä tehdään mm. vaihtelun vuoksi. Ei välttämättä etsitä mitään parempaa, mutta pitää ikään kuin tarkistaa, josko tuo toinen olisi kuitenkin mielenkiintoisempi tai edes vähemmän hankala. Joku on ehkä huomannut, että kirjanpito on jonkinlainen intohimoni. Mutta ehkä se kestää pienen syrjähypyn. Ammattipuolella se on mielestäni ihan hyväksyttävää. Katsoa maailmaa vähän uudesta perspektiivistä.

Jotain konkreettista syrjähypystäni kustannuslaskennan pariin syntyi. Tällä kertaa en edes häpeä tätä lasta. Kustannuslaskennan taitajaksi on mielestäni aikaisemmista tuotoksistamme selkeästi viimeistellyin. Asioiden yksinkertainen esittäminen vaatii sen, että itse ymmärtää asian ja ehkä myös sen, että tietää kenelle asiaa on esittämässä. Nyt on kustannuslaskentaa pureksittu niin perusteellisesti, että osaan perusasiat selvittää ymmärettävästi.

Jokaisen yrittäjän pitää ymmärtää kustannuslaskennan perusteet. Ei tarvitse osata kirjanpitoa eikä välttämättä tarvitse osata tehdä monimutkaisia laskelmia. Mutta oman yrityksen taloutta tulee ymmärtää perusteiden verran. Ettei myydä enemmän, jos tuotteen myyntikate on negatiivinen. Jos liikevaihto puolittuu, niin henkilöstökulujen tuplaaminnen ei ehkä tee hyvää tulokselle. Ja kirjanpitäjille tarkistusvinkki: jos liikevoitto on suurempi kuin liikevaihto, kirjanpidossa saattaa olla jotain pielessä. Tällaisenkin tuloslaskelman olen nähnyt. Julkistettuna kaupparekisterissä.

Puurtaminen kirjan parissa opetti taas monta asiaa. Se opetti, toivottavasti edes vähän, kuuntelemaan muidenkin mielipiteitä. Se opetti ymmärtämään, kuinka tärkeää on pitää kiinni aikatauluista, jotta ryhmätyö toimisi. Se opetti myös sen, että täydellisyyttä ei ole mahdollista saavuttaaIMG_0551: jos aikoo jotain saada aikaiseksi. Ja vaikka asia oli tuttua, niin kuitenkin kustannusten monipuolinen tutkiminen opetti myös ymmärtämään yrityksen kannattavuudesta taas himpun verran enemmän.

Ollako vai eikö olla?

Nimittäin omavastuu loma-ajan sairaspäivissä?  Iät ja kaiket oli, sitten vuonna 2013 eduskunta poisti vuosilomalaista omavastuupäivät.  Nykyinen eduskunta totesi ”eiku” ja muutti vuosilomalakia 1.4.2016 lähtien niin, että 6 päivän omavastuuaika tuli takaisin. Paitsi julkisen sektorin työntekijöille, jotka osasivat ennustaa oikein ja neuvottelivat oikeanlaisen pykälän työ/virkaehtosopimuksiin.

Poukkoileva lainsäädäntö ei ainakaan vahvista uskoa viranomaistoiminnan ennustettavuuteen.

Toisaalta, Suomen voimassaoleva rikoslaki alkaa sanoilla vuodelta 1889: ”Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias…”

Pekka Partanen