Siirry sisältöön

Älä rakenna myydäksesi

Yritystä nimittäin, omakotitalon ehkä.  Entisessä elämässäni pääsin osallistumaan aika moneen yrityskauppaan ostajan roolissa.  Nykyisessä elämässä apuna ja tukena – joskus myyjälle ja joskus ostajalle.  Luultavasti en pääse nauttimaan myyjän roolista, veikkaan että kun on aika luopua omasta yrityksestä se tapahtuu muulla tavalla.  Saapa nähdä.

Muutama kauppa on jäänyt tekemättä siksi, että myyjä eli yrittäjä rakastaa elämäntyötään niin paljon ettei suostu rationaaliseen hinnan määrittelyyn.  Muutama siksi, että yritys on perustettu myytäväksi eikä sen toiminta kestäkään tarkempaa asiantuntijan syyniä.  Tämä on ollut oma kokemukseni ja aiemmin hehkuttamani kirja ”Menesty yrittäjänä” by Antti Sekki ja Mika Niemi toteaa juurikin noin.

Kirjaan haastateltu sarjayrittäjä Taneli Tikka sanoo: ”On aivokuollut ajatus rakentaa yritystä tietoisesti myytäväksi…hyvät yrityskaupat eivät synny myytäväksi tarkoitettuja kulisseja pystytellessä.”

Rakennetaan siis toimivia, hyviä yrityksiä omaksi iloksi ja elannoksi.  Exit tulee jos on tullakseen.

Pekka Partanen

Pakollista lukemista yrittäjille.

Tässä keväällä ilmeistyi Antti Sekin ja Mika Niemen kirjoittama kirja ”Menesty yrittäjänä -68 käytännön ohjetta ”.  Joopajoo, ajattelin ensin.  Onhan noita kirjoitettu niin yrittämiseen kuin ties mille elämän alalle.  Luettuani muutaman sivun oli pakko todeta, että nyt onkin herroilla oikeasti asiaa ja ymmärrettävässä muodossa.  Käytännön kokemuksiin on haettu tieteellistä näyttöä ja tukea.  Suosittelen kaikille yrittäjille ja sellaiseksi aikoville.

Muutama omakin ajatus ja kokemus sai tukea tästä opuksesta. Näistä kirjoittelen pikku stooreja ja lainauksia kesän mittaan.

Pekka Partanen

Antin kirja

Syrjähyppyjä

Syrjähyppyjä tehdään mm. vaihtelun vuoksi. Ei välttämättä etsitä mitään parempaa, mutta pitää ikään kuin tarkistaa, josko tuo toinen olisi kuitenkin mielenkiintoisempi tai edes vähemmän hankala. Joku on ehkä huomannut, että kirjanpito on jonkinlainen intohimoni. Mutta ehkä se kestää pienen syrjähypyn. Ammattipuolella se on mielestäni ihan hyväksyttävää. Katsoa maailmaa vähän uudesta perspektiivistä.

Jotain konkreettista syrjähypystäni kustannuslaskennan pariin syntyi. Tällä kertaa en edes häpeä tätä lasta. Kustannuslaskennan taitajaksi on mielestäni aikaisemmista tuotoksistamme selkeästi viimeistellyin. Asioiden yksinkertainen esittäminen vaatii sen, että itse ymmärtää asian ja ehkä myös sen, että tietää kenelle asiaa on esittämässä. Nyt on kustannuslaskentaa pureksittu niin perusteellisesti, että osaan perusasiat selvittää ymmärettävästi.

Jokaisen yrittäjän pitää ymmärtää kustannuslaskennan perusteet. Ei tarvitse osata kirjanpitoa eikä välttämättä tarvitse osata tehdä monimutkaisia laskelmia. Mutta oman yrityksen taloutta tulee ymmärtää perusteiden verran. Ettei myydä enemmän, jos tuotteen myyntikate on negatiivinen. Jos liikevaihto puolittuu, niin henkilöstökulujen tuplaaminnen ei ehkä tee hyvää tulokselle. Ja kirjanpitäjille tarkistusvinkki: jos liikevoitto on suurempi kuin liikevaihto, kirjanpidossa saattaa olla jotain pielessä. Tällaisenkin tuloslaskelman olen nähnyt. Julkistettuna kaupparekisterissä.

Puurtaminen kirjan parissa opetti taas monta asiaa. Se opetti, toivottavasti edes vähän, kuuntelemaan muidenkin mielipiteitä. Se opetti ymmärtämään, kuinka tärkeää on pitää kiinni aikatauluista, jotta ryhmätyö toimisi. Se opetti myös sen, että täydellisyyttä ei ole mahdollista saavuttaaIMG_0551: jos aikoo jotain saada aikaiseksi. Ja vaikka asia oli tuttua, niin kuitenkin kustannusten monipuolinen tutkiminen opetti myös ymmärtämään yrityksen kannattavuudesta taas himpun verran enemmän.

Ollako vai eikö olla?

Nimittäin omavastuu loma-ajan sairaspäivissä?  Iät ja kaiket oli, sitten vuonna 2013 eduskunta poisti vuosilomalaista omavastuupäivät.  Nykyinen eduskunta totesi ”eiku” ja muutti vuosilomalakia 1.4.2016 lähtien niin, että 6 päivän omavastuuaika tuli takaisin. Paitsi julkisen sektorin työntekijöille, jotka osasivat ennustaa oikein ja neuvottelivat oikeanlaisen pykälän työ/virkaehtosopimuksiin.

Poukkoileva lainsäädäntö ei ainakaan vahvista uskoa viranomaistoiminnan ennustettavuuteen.

Toisaalta, Suomen voimassaoleva rikoslaki alkaa sanoilla vuodelta 1889: ”Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias…”

Pekka Partanen

 

Opittavaa riittää

Piipahdimme koko toimiston porukka Procountorin tilitoimistoiltapäivässä.  Pieni katko arkisessa aherruksessa virkistää kummasti.  Ja aina oppii uutta, jotain luennoitsijoilta ja jotain kolleegoilta.  Tutustuu erilaisiin tapoihin lähestyä samaa ongelmaa minkä kanssa on itse omassa pikku päässään pähkäillyt jonkin ratkaisumallin. Oli myös mukava huomata, ettei yrittäjien kesken ollut ainakaan näkyvää kyräilyä tai nokittelua.  Oltiin oppimassa yhdessä eikä kilpailemassa – ehkä siksi ettei asiakkaita ollut paikalla.

Koulutuskuva2

Välillä minun pitää potkaista itseäni etten jämähdä paikalleni siinä uskossa että kuljen kehityksen mukana, joskus jopa etulinjassa.  Jos nyt on niin paljon tekemistä, ettei ehdi koulutukseen tai tapaamaan kolleegoja, asiakkaita tai palveluiden tuottajia niin jonkun hetken päästä ei muuta olekaan kuin aikaa.  Kun asiakkaat lähtevät sen toimijan mukaan joka muistaa oppia, kehittyä ja kuunnella.

Lewis Carrollin sanoin: ”Täällä on juostava niin kovaa kuin pystyy vain pysyäkseen paikallaan.”

 

 

Pekka Partanen

 

Synkronointi rutisee

Ei mennyt kirjanpitolain ja osakeyhtiölain muutosten synkronointi ihan putkeen.  Varsinaiset lakipykälät on ihan kunnossa, mutta voimaantulosäännökset ovat mukavasti ristiriitaiset.  Niinpä tänä vuonna laaditaan konsernitilinpäätökset myös pienkonserneissa, jos emoyhtiö jakaa osinkoa.

Ajatus on varmaankin ollut se, että säännökset olisivat samanlaiset.  Yksi ratkaiseva sana on kuitenkin eri tavalla ja niinpä OYL muutos astuu voimaan käytännössä vasta vuoden päästä.

Lainaus Edita Publshing Oy:n toimittamasta Finlex-tietokannasta, leikkaa-liimaa menetelmällä otettuna:

”OYL voimaantulosäännös

30.12.2015/1622:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen. Osakeyhtiö saa kuitenkin soveltaa tätä lakia tilikaudella, joka alkaa lain voimaantulon jälkeen.

KPL voimaantulosäännös

30.12.2015/1620:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran tilikaudella, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen. Kirjanpitovelvollinen saa kuitenkin soveltaa tätä lakia tilinpäätöksiin, jotka laaditaan lain voimaantulon jälkeen”

Pitäisiköhän lainvalmistelijoidenkin opetella uusimpia tietoteknisiä hienouksia, kuten tuo leikkaa-liimaa 🙂

Ratas

Pekka Partanen

Kirjanpitolain pienet uudistukset

§

Täytyy tunnustaa, että luin uudistuneen kirjanpitolain vasta sen tultua voimaan nyt vuodenvaihteessa.  Siirtymäsäännöksen takia vuoden 2015 tilinpäätökset laaditaan vanhan lain mukaisesti, niin totesin ettei kannata hötkyillä keskeneräisen asian kanssa.  Valmisteluvaiheessa lakiesitykseen tuli muutoksia, niinkuin lähes aina lainsäädännössä käy.

Ensimmäisten lukukertojen perusteella poimin tähän pari järkevää uudistusta.  Olennaisin helpotus on se, ettei tasekirjaa tarvitse enää tulostaa ja arkistoida paperilla.  Käytännössä näin on varmasti jo ollutkin monen pienen yrityksen kohdalla, sähköisessä maailmassa kun ollaan.

Konsernitilinpäätöstä ei enää tarvita pienissä konserneissa, edes silloin kun emoyhtiö jakaa osinkoa.  Kirjanpitolaki mahdollisti tämän jo aikaisemminkin mutta osakeyhtiölaki ei.  Nyt pykälät ovat synkronissa – ainakin minun tulkintani mukaan.

Palaan uudistuksiin myöhemmin ja erityisesti sitten kun saadaan tulkintoja verottajalta ja tilintarkastajilta.

Pekka Partanen

Raportointikoodistoa odotellessa

Oletko koskaan ihmetellyt miksi yrityksesi tuloslaskelma on niin julmetun pitkä? Onko se  vielä neljännen sivun jälkeenkin informatiivinen? Mielestäni tuloslaskelman tarkoitus on se, että yrittäjä ja yrityksen johto nopeasti vilkaisten näkee yrityksen sen hetkisen tuloksen ja mahdollisesti katetuoton. Kirjanpitäjänä haluan, että kirjaukset on tehty sillä tasolla, että saan ne nopeasti siirrettyä esim. veroilmoitukselle.

Kirjanpitäjien keskuudessa aina aika ajoin viriää keskustelu siitä, millä tarkkuudella kirjanpitoa tehdään.  Ovat pöyristyneitä, kun sanon, että minulla on tuloslaskelmassa kymmenkunta tiliä ja sekin on usein liikaa. Laki sanoo, että ”liiketapahtumat merkitään asian mukaan eri kirjanpitotileille”. Mielestäni näitä asioita voi olla yrityksessä kovinkin vähän. Olen kohta kymmenen vuotta selvinnyt tuollaisella lyhyemmälläkin mallilla, ja kyllä kirjanpitoani on tarkastelleet useammat tilintarkastajat ja verotarkastajat!

Siitä en halua edes keskustella, että joku vielä erottelee alv-kannat kirjanpidontileillä. Mutta kysyn tässä, mitä tärkeää informaatiota yrittäjä tai päätöksiä tekevä johto saa siitä, että matkakulut on tileillä seuraavasti: Kotimaan päivärahat, ulkomaan päivärahat, hotelliyöpymiset, junamatkat, taksimatkat, ruokailu matkalla (tähän en oikeasti tiedä, mitä kirjaisin) ja sitten vielä varmuuden vuoksi: muut matkakulut. Jos joku oikeasti tarvitsee tuollaista informaatiota, niin selvä: go for it. Oikeasti tuollainen tilijako ei aiheuta muuta kuin hirveän määrän kirjauksia kirjanpitäjälle. Ja joka tapauksessa joka kuukausi joku taksimatka lipsahtaa kuitenkin junamatkojen tilille, epähuomiossa perjantaina iltapäivällä.

Toki, jos tarkoituksena on saada laskutettavia kirjanpidonvientejä niin tämän kaltainen kirjanpito puoltaa paikkansa. Mutta haluaako yrittäjä maksaa vienneistä, joita tehdään … niin miksi? Olen aina silloin tällöin kysynyt yrittäjältä, että miksi sinulla on näitä tilejä täällä tuloslaskelmassa näin paljon. Aika usein vastaus on: en tiedä, kirjanpitäjä ne on sinne laittanut.

Heidi Kekkonen

 

Kuva

Hyvää Joulua!

KIITOKSET MIELLYTTÄVÄSTÄ VUODESTA 2015

JA

HYVÄÄ JOULUA SEKÄ MENESTYSTÄ VUODELLE 2016

Nimetön

Joulutervehdyksiin varaamamme varat ohjaamme koulutuksen ja terveyden edistämiseen Nepalissa.

Avustuskohteemme on KAPUA2016-hanke: www.kapua.fi

 

”hän lahjat antaa…”

Joulun alla yrittäjänkin mieli herkistyy ja saattaa tulla mieleen, että olisi kiva järjestää jotain kivaa juhlamieltä ja mahdollisesti hankkia lahjoja perheen jäsenten lisäksi myös työntekijöille. Tässä kohtaa kirjanpitäjän tonttupipo kiristyy. Muutama huomio näistä joulunajan riennoista ja muistamisista.

Pikkujoulut voi järjestää, kunhan mukaan kutsutaan koko porukka. Yrittäjä valitsee ajankohdan ja paikan ja tarjoilut. Saa tarjota viihdettä, ruokaa ja alkoholiakin. Jos mukana on vain oma henkilökunta, niin alv:t menee vähennyksiin ja kulut ovat yrityksen verotuksessa vähennyskelpoisia. Jos mukaan pikkujouluun eksyy kolmansia osapuolia eli asiakkaita, toimittajia ja yhteistyökumppaneita, niin näiden osuus menee sitten edustuskuluksi. Jätetään puolisot kutsumatta, niin ei tarvitse pohtia heidän verokohteluaan. Eihän heitä työmatkoillekaan oteta.

Lahjojakin voi hankkia. Tavanomaisia ja vähäarvoisia. Kolmansille osapuolille joko yleisesti jaettavia mainoslahjoja tai sitten harvoille ja valituille edustuslahjoja. Perheen lahjat ostetaan omilla korteilla, ja vaikka kiva olisi kirjanpitäjälle kertoa, mitä kaikkea tuli hankittua, niin sen voi pitää ihan omana tietona. Ei viedä niitä kuitteja kirjanpitäjälle lainkaan. Sille tulee vain paha mieli ja tonttupipo ratkeaa saumoistaan.

Jos pikkujoulun lisäksi tai sijaan halutaan henkilökunnalle antaa vielä lahja, niin yrittäjä valitsee senkin. Verovapaata lahjaa ei saa itse valita. Eihän se joulupukkikaan aina tuo juuri sitä me halutaan. Eli ostetaan jotain vähäarvoista, kaikille samanlaista.

Raha on huono lahja. Siitä saaja joutuu maksamaan verot, ja yrittäjä itse kaikki lakisääteiset vakuutukset. Lahjakortti rinnastetaan pääsääntöisesti rahaan. Eli jos lahjakortilla saaja voi vapaasti päättää mitä ostaa, niin se käsitellään sitten samalla tavalla kuin rahapalkka.

Ja bonusta hyvästä työstä ei kannata vaihtaa tavaraksi. Se verotetaan yhtä lailla kuin rahabonuskin!

Heidi Kekkonen