Skip to content

Laiska raha pitäisi saada töihin

Suomalaisten pankkitileillä makaa suunnilleen 80 000 000 000 euroa, lausutaan kahdeksankymmentä miljardia.  Omistajansa kannalta suurimmalta osaltaan laiskana, tuottamattomana rahana käyttö- tai muilla vastaavilla korottomilla tai pienikorkoisilla tileillä.  Aktiivisessa sijoitustoiminnassa tuo rahamäärä voisi vauhdittaa Suomen talouden nykyistäkin hurjempaan kasvuun.

Yksi jos toinenkin haluaisi nuo rahat tehokkaammin liikenteeseen.  Esim. kovana kapitalistina tunnettu Paavo Arhinmäki (vas) on ehdottanut ns. kansanrahastoa josta sitten lainattaisiin yksityisille ja yrityksillekin.  En tiedä miten, mutta ehkä tuo kansanrahasto eroaisi pankista jotenkin?

Joukkorahoitusta hakevat ja välittävät tahot ovat myös noitten rahojen perässä.  Me suomalaiset vaan olemme niin varovaisia sijoittajia, että nihkeää on.  Mielummin laiska ja turvallinen kuin ahkera mutta riskaabeli.  Joukkorahoitusportaalia pyörittävä tuttavani heitti ajatuksen, että pikku kannustimena voisi taas olla verotus: oletettavasti rahaa alkaisi liikkua jos luonnollinen henkilö saisi tehdä verovähennyksen suorasta sijoituksesta Suomessa kotipaikkaansa pitävään yritykseen.  Monet ovat valmiit ottamaan pienen riskin kunhan voi maksaa vähemmän veroja.  Ja lopulta sijoitettu raha palaa takaisin verottajalle uusien työpaikkojen ja kulutuksen kautta.  Idea ei tietenkään ole ihan uusi vaan tämäntyyppinen järjestely on kuulemma käytössä ainakin Kanadassa.

Pekka Partanen

 

Mainokset

Kevytyrittäjyys

Karkeasti ottaen palkan ja työkorvauksen erohan on siinä, kuka maksaa tekijän eläke- ja sosiaaliturvan.  Työ- ja toimeksiantosuhteen erottaminen toisistaan on kuitenkin joskus vähän hankalaa.  Yhtenä keskeisenä tunnusmerkkinä on pidetty sitä, että yksityinen henkilö voi olla toimeksiantosuhteessa, jos hän osoittaa maksavansa yrittäjäeläkevakuutusmaksua.

Olin hiljattain kuuntelemassa esitystä verohallinnon ajankohtaisista asioista.  Erinomaisen asiallinen ja muuttunutta maailmaa ymmärtävän oloinen verottajan ihminen totesi, että tulkinnat ovat nyt merkittävästi väljentyneet.  Verottaja yrittänee tosissaan pysyä ajan tasalla!

Palvelun ostajan ei enää tarvitse vaatia yrittäjältä eläkevakuutustodistusta, vakuuttaminen on jätetty (kevyt)yrittäjän omalle vastuulle.  Enää ei tarvitse selvittää, onko tekijällä useita toimeksiantajia jne.  Keskeiseksi nousee tosiasiallinen sopimus työn teettäjän ja sen tekijän välillä.  Työnantaja ei kuitenkaan voi pitää samaa henkilöä yhtä aikaa työ- ja toimeksiantosuhteessa.

  1. Pekka Partanen

Verotuksen tulolähteet historiaan – ainakin melkein?

Yritysverotuksen tulolähdejako aiheuttaa harmaita hiuksia, epäselvyyksiä, epäoikeudenmukaista verotusta ja vaikka mitä sotkua.  Ohjeet ja tulkinnat ovat vaikeaselkoisia ja osin epäjohdonmukaisia, vaikka asian pitäisi olla yksinkertainen: jos tulot ja menot liittyvät liiketoimintaan tai liiketoiminnan varojen sijoittamiseen niin kysymys on elinkeinotulosta.  Ellei, niin on kysymys yrityksen henkilökohtaisen tulolähteen eli TVL-tulosta.  Mutta kun ei.  Vaikka elinkeinotoiminnan varoja on sijoitettu vaikkapa vuokrattaviin asuntoihin niin tulo onkin ”henkilökohtaista”.  Pahimmillaan yritys tekee tappiota ja maksaa silti tuloveroa, kun varsinainen elinkeinotoiminta on tappiollista mutta vuokrauksesta tulee voittoa.

Myös lainsäätäjä on tiedostanut ongelman ja vuonna 2011 valtiovarainministeriö asetti asiantuntijatyöryhmän selvittämään tulolähdejaon poistamista.  Parin vuoden pähkäilyn jälkeen työryhmä totesi, että kaikkea tulonhankkimistoimintaa tulisi verottaa yhtenäisin perustein.  Toteuttamistapa pitäisi selvittää myöhemmin.

Nykyisen hallitusohjelman mukaan tulolähdejakoa ei sinänsä poisteta mutta tappiot saisi vähentää ristiin – mitähän tuokin sitten tarkoittaisi ja miksi tulolähdejako jäisi voimaan, jos tappiot saa vähentää ristiin.  Hankkeen piti käynnistyä syksyllä 2016, mutta valmistelua on lykätty niin, että asiantuntijaryhmä, jonka pitäisi saada työnsä valmiiksi syksyllä 2017.  Lakimuutokset tulisivat voimaan jo 2018.  Eihän tuo vielä ratkaise koko ongelmaa mutta olisi edes askel oikeaan suuntaan.

Toivoa sopii, että hallitus saisi tämän asian maaliin.  Hyvää kannattaa odottaa.

Pekka Partanen

Hyvää Joulua 2016

Joulutervehdyksenämme tuemme KAPUA 2016 hyväntekeväisyyshankkeen kautta Nepalin lasten terveyttä ja koulutusta.

dsc_0139

http://www.kapua.fi/osallistuja/heidi-kekkonen/

Yrityskin voidaan varastaa

Hiljattain on tullut julkisuuteen yrityksen identiteettivarkauksia.  Huijari lähettää kaupparekisteriin muutosilmoituksen väärennetyllä allekirjoituksella ja yllättäen firman osoite tai nimenkirjoittaja onkin vaihtunut oikean omistajan tietämättä.

Suuren maailman ilmiöt tulevat meillekin, ehkä pienellä viiveellä mutta tulevat joka tapauksessa.  Iso-Britanniassa näitä on kuulemma kymmenittäin kuukaudessa.  Venäjällä toiminta taitaa olla vielä röyhkeämpää, niinkuin Bill Browder kuvaa kirjassaan Red Notice. Fiktiota aiheesta on kirjoittanut ainakin Pavel Astahov: Valtaajat ilmestyi suomeksi vuonna 2013.

Huijauksia vastaan voi suojautua tai ainakin varautua.  Kaupparekisterillä on ilmainen palvelu jossa saat sähköpostiisi tiedon jos yrityksesi tietoihin on tehty muutosilmoituksia.  Kaupparekisterin tiedote: https://www.prh.fi/fi/asiakastiedotteet/2016/P_9868.html.

Pekka Partanen

 

Mahdottoman tekijöitä

Vineet Nayar, herrasmies joka on johtanut yli 100 000 työntekijän yrityksen menestykseen, sanoi taannoisessa esiintymisessään Suomessa jotenkin tähän tyyliin:
”Loistavasti menestyvät tiimit tekevät asioita joita muut pitävät mahdottomina”.  Siitäpä tuli mieleen pari esimerkkiä elävästä elämästä ja osin aika läheltäkin.

Oululaiset siskokset Miia Riekki ja Anne Valli saivat vuonna 2012 ajatuksen ruveta suunnittelemaan ja valmistamaan hyviä lastenvaatteita.  Hakivat starttirahaa, niinkuin aloittavia yrittäjiä neuvotaan tekemään.  Vastaanotto oli ”täydellinen teilaus.”  Tekstiilialan ammattilaisten kommentit olivat tasoa ”olette tytöt astumassa liian isoihin saappaisiin”.  Rouvat pitivät päänsä ja menestystarina syntyi.  2014 oli ensimmäinen voitollinen vuosi ja 2015 1,7 miljoonan liikevaihdosta syntyi 247 000 euroa liikevoittoa. (HS 1.9.2016)
Gugguun tarinan voit lukea osoitteessa https://www.gugguu.com/about-gugguu-fi.

Tarinan mukaan Minna Parikka haki ELY-keskukselta rahoitusta perustaessaan yritystään.  Ei saanut, eihän nyt suomalainen pärjää kenkien suunnittelussa.  Onneksi Parikka uskoi itseensä ja lanseersi mallistonsa.  Loppu on historiaa jonka tuntevat kaikki.

Yrittäjän pitää uskoa itseensä ja ideaansa, siihen muiden mielestä mahdottomaan.

Pekka Partanen

 

 

Verot eivät aja yrityksiä konkurssiin

Aika montaa yritystä olen päässyt seuraamaan läheltä tai vähän kauempaa enkä ole törmännyt yhteenkään jossa verot olisivat konkurssin syy.  Toki on niitä, jotka verottaja on hakenut konkurssiin mutta vasta pitkällisten ja suurien maksuviiveiden jälkeen.  Syyt konkurssiin ovat kuitenkin ihan muualla kuin verottajassa.

Ylivoimaisesti suurin osa veroista maksetaan vasta jälkikäteen eli sitten kun tulo on saatu.  Esimerkiksi arvonlisäveron saa vähentää pian sen jälkeen kun kulu on syntynyt.  Suuri osa aloittavista yrityksistä saa alv-palautusta ihan rahana tilille.  Myynnin arvonlisäveron maksamiselle on aikaa 1,5 kuukautta eli  raha on saatu asiakkaalta ennen kuin vero pitää maksaa; ellei myyjä ole antanut ylipitkiä maksuaikoja asiakkailleen.  Arvonlisäverovelka on lähes aina yrityksen oma virhe eli asiakkailta saatu raha on tuhlattu kokonaisuudessaan eikä edes alvin osuutta ole säilytetty.

Liian suuriin ennakkoveroihin saa hakemuksesta muutoksen.  Niitäkään ei siis tarvitse maksaa etukäteen ellei halua.  Lisäksi verottaja on kokemukseni mukaan varsin joustava maksuehdoissa ja verovelkoihin saa maksujärjestelyillä pitkänkin maksuajan.

Palkoista pidätetty ennakonpidätys ja sotumaksu ovat toki sellaisia verottajalle tilitettäviä rahoja, joihin ei välttämättä ole saatu tulorahoitusta.  Jos tuloja ei ole mutta palkkoja on, niin yritys on tehnyt virhearvioinnin palkatessaan työntekijöitä joille ei ole laskutettavaa työtä.

Yrityksen huono menestys on yrittäjälle ikävä juttu.  Ruikuttamisen sijaan on parempi katsoa peiliin ja miettiä liikeideaansa, ratkoa omien tuotteiden tai palveluiden huonoa menekkiä sekä hoitaa saamisten perintä tehokkaasti.  Oikea ”syyllinen” harvoin löytyy kovin kaukaa.

Pekka Partanen